Sen sijaan avausraitaa seuraava jo mainitsemani Fat Bottomed Girls on silkkaa timangia. Komeat stemmalaulut ja Brian Mayn junttaava riffi toimivat murhaavasti. Kappale julkaistiin myös singlenä a-puolellaan Bicycle Race, jonka tarkoitusta olen myös vuosien myötä ihmetellyt. Tänään biisi miellyttää korvaa, enkä jaksa enää yli nelikymppisenä kitistä miten rock-yhtye voi tehdä kappaleen polkupyöräilystä. Ideahan tuli Tour De France -kilpailusta, joka kulki Nizzan poikki, jossa Queen työsti Jazz -albumia. Freddie Mercury on aina ollut kumma heppu. Ihan perusnahkapöksylle ei tulisi mieleen kirjoittaa rocklaulua pyöräilystä. Pisteet Freddielle.
Myös Mercuryn kaunis Jealousy -kappale kuuluu suosikkeihini. En muista
kyseistä laulua kuulleeni aikaisemmin ja ihmettelenkin miten näin hieno
sävellys on voinut mennä ohi korvieni vuosikaudet. Toki kappale on perin
tyypillinen Freddie Mercury -sävellys. Onhan herra toki samankaltaisia
säveltänyt tusinan verran ennen ja jälkeen, mutta siitä huolimatta I
like it! Toki sen hemmetin sitarin olisi voinut heittää mäkeen. Se ei
tuo kappaleeseen mitään lisäarvoa. Turhanpäiväistä erikoisuuden
tavoittelua ainoastaan. Sitäpaitsi George Harrison ja Brian Jones
vetivät sitaria jo kuuskytluvulla sen verran, että rockmusiikki ei moista vempainta enää kaipaa.
Kokonaisuutena levy on ehkä hieman hajanainen. Kaikkein turhimman panoksen antaa rumpali Roger Taylor, jonka säveltämät kaksi kappaletta eivät edes ansaitse tulla mainituksi nimeltä. Ja samainen herra myös keksi kannen idean tuijottaessaan Berliiinin muuria. En tajua. Jotain muutakin on vedetty kuin saksanmakkaraa tätä ideaa kypsetettäessä. Sen sijaan sisäkannen kuva on tyylikäs mustavalkokuva bändistä Nizzan studiolla.
Levyn sisäkannen tyylikäs kuva. |
Queen starttasi Jazz-tourinsa Dallasista 28. lokakuuta 1978. Kiertue päättyi 20. joulukuuta. Mutta jo tammikuussa 1979 yhtye aloitti Live Killers nimellä 44 konsertin kiertueen, josta julkaistiin kesäkuussa Live Killers tuplalive, jota henkilökohtaisesti olen aina pitänyt yhtenä kaikkien aikojen kovimpana livealbumina, mutta se on jo toinen tarina. Queenin Jazz jätti kuin jättikin lopulta kaikkien vuosien ennakkoluulojen jälkeen hyvän maun ja mainion jälkipotkun vuodelta 1978. Seuraava yhtyeen aiheuttama ennakkoluulo liittyy Hot Space -albumiin. Epäilen, että sen kohdalla aseenteeni eivät tule muuttumaan samoin kuin kävi Jazzin kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti